Ilmarinen taivaan jumala

Henkilökuvauksessa on vain sitä jotain. Luovien ja hulluttelevien ihmisten kanssa pääsee toisinaan toteuttamaan myös omaa luovuuttaan. Tässä kalevalasarjani seuraava osa: Seppä Ilmarinen, taivaan jumala. Edelliset osat: Louhi ja Mielikki, löytyvät täältä.

Malli valmisti itse kuvauksissa käytetyn lekan ideointimme pohjalta. Hän myös bongasi tämän upean kuvauspaikan. Itse olen erittäin tyytyväinen siihen kuinka vähän kuvia tarvitsi jälkikäsitellä. Ne olivat jumalaisia jo valmiiksi. Meillä on vielä lisääkin yhteisiä ideoita, joten luultavasti tulette näkemään lisää yhteistyömme tuloksia tulevaisuudessa.

Taidokkaasti hän taivaankannen takoi

~eivät näy pihtien pitämät eivätkä tunnu vasaran iskut~

Oman onnensa seppä

~ takoja iänikuinen ~

Heijastuksia

~mennyt ja tuleva~

"Kohti taivasta kohoavat kivilohkareiden huiput, kuin puhkaistakseen pilvien vienosti verhoavan sinitaivaan. Katsot ylös louhikkoon ja kuin tyhjästä huipulla istuu mies. Ilmeensä tuima, kuin kaiken olisi nähnyt. Katse kaukaisuuteen.

Tuulen pyörre nielaisee sinut äkisti. Suljet silmäsi ja tunnet pikkukivien ja hiekan nousevan tuulen voimasta ihollesi. Tuiverrus on hetken niin voimakas, että tuntuu käsivarsilta ympärilläsi. Säpsähdät ja avaat silmäsi. Tuuli laantuu. Nostat katseesi ylös louhikkoon. Mies on kadonnut, vain pilvet liikkuvat tuulessa sinistä vahvaa taivaankantta vasten."