Tie ideasta toteutukseekseen voi olla pitkä, mutta sen arvoinen.
Tämä on oma suosikkini perhekuvista, jos sellainen olisi pakko valita <3
Jossain vaiheessa viime kesää jaoin erään hyvin inspiroivan valokuvaajan ottaman perhekuvan. Valokuvassa kaikkien perheenjäsenten kasvot oli tuotu samalle tasolle ja sivuprofiilit ikäänkuin "liukuivat" perheen isästä aina nuorimmaiseen lapseen. Työkaverini Petra ehdotti tuolloin, että hänen perheestään voisi tulla ottamaan kuvia. Lähes vuotta myöhemmin kesäkuussa 2017 kuvia päästiin viimein ottamaan.
Kuvauspaikkana toimi perheelle tärkeä paikka. eli museotila Humppilassa. Minulle paikka oli uusi, mutta oli hienoa miten perhe halusi kovasti saada kuvista onnistuneita ja idoita poimittiinkin aivoriihityylisesti kuvausten keskellä. Perhekuvien lisäksi otin lapsista kuvia yksin ja yhdessä sekä myöhemmin editoinnissa poimin hersyvimpiä hetkiä vielä talteen.
Tämän hienompaa suomi konepistoolia en ole nähnyt ;)
Taas syntyi monta kuvaa, joista voin valokuvaajana olla erityisen ylpeä. Sellaisia kuvia, jotka muistaa vuosien jälkeen. On ilo työskennellä ihmisten kanssa, jotka yhtä aikaa antavat taiteellista vapautta ja toisaalta ideoivat kanssani. Haluavat olla osa visiotani ja minä toteuttaa heidän näkemyksensä.
Toivon, kuten aina kuvia otettuani, että nämä ihmiset olisivat tyytyväisiä iteensä ja ylpeitä siitä miten kuvauksellisia ja komeita sekä kauniita he ovat.
Perhekuvauksessa lapsien varttuminen yhdistyy valokuvan upeaan pysäyttävään elementtiin. Still-kuva todella taltio ja pysäyttää hetken, jossa sillä hetkellä ollaan. Siitä hetkestä tulee erikoislaatuinen.
Kiitos Penttilän perheelle hienosta kuvauskokemuksesta. Toivottavasti niitä saadaan vielä joskus toiste lisääkin <3
